Kaikki syrjintä on väärin
Olipa hienoa lukea perussuomalaisten rasisminvastainen julkilausuma. Vihdoin Suomessa on vakavasti otettava puolue, joka on oikeasti julistanut, että kaikkien on oltava aidosti tasa-arvoisia, eikä ketään -- ei edes enemmistön edustajaa -- saa syrjiä. Aikana ennen perussuomalaisten vaalivoittoahan kaikki "positiivisen syrjinnän" (hyi hemmetti, tekee pahaa käyttää tuota oksymoronia edes lainausmerkeissä) vastustaminen tyrmättiin rasismina.
Aidon tasa-arvon vaatimuksia ei kuitenkaan enää voi tyrmätä rasismisyytöksillä, eikä äänimäärältään Suomen toiseksi suurimman puolueen julistusta voi oikein vaieta kuoliaaksikaan. Ehkä nyt alkaa oikeasti kunnollinen keskustelu -- ilman natsikortteja ja rasistileimakirveitä -- siitä, pitääkö kaikkien olla syntyperästään ja etnisestä ja uskonnollisesta taustastaan riippumatta aidosti tasa-arvoisia vai ei. Asiasta puhutaan vihdoin avoimin kortein, ja yllättäen juuri nuo natsikortteja ja rasistileimoja heitelleet tahot ovatkin joutuneet syrjinnän kannattajien puolelle. Tämä on havaittavissa esimerkiksi Outi Alanko-Kahiluodon artikkelissa. Alanko-Kahiluoto joutuu tunnustamaan avoimesti kannattavansa syrjintää, vaikka yrittääkin saada sen kuulostamaan hienommalta käyttämällä sivistyssanaa diskriminointi.
On myös ollut hienoa huomata, että tuolla julkilausumalla vaikuttaa olevan laaja, ehkä jopa kansan enemmistön tuki. Ainakin, jos mitään voi päätellä esimerkiksi Alanko-Kahiluodon tai Ossi Mäntylahden kitkerän artikkelin kommenttiketjusta. Perussuomalaisten julistuksen ja aidon tasa-arvon puolesta kirjoitetut kommentit ova saaneet monin verroin enemmän ääniä kuin Alanko-Kahiluotoa tai Mäntylahtea sympatiseeraavat kommentit. Hienoa! Toivottavasti Mäntylahden purkaus indikoi sitä, että yleisen ja yhtäläisen ja ennen kaikkea aidon tasa-arvon saavuttaminen olisi taas askeleen lähempänä.
Samaan sarjaan kuuluu myös se, miten ilahduttavan monessa blogissa on tuomittu tasa-arvovaltuutettu Pirkko Mäkisen ehdottama helpotus naisille Maanpuolustuskorkeakoulun juoksutestiin. Ajatushan olisi täysin naurettava, ellei se olisi infernaalisessa epätasa-arvoisuudessaan niin itkettävä ja oksettava. En nyt jaksa ruoskia Mäkistä verbaalisesti tämän enempää, vaan totean kirjoittaneeni aiheesta jo kaksi vuotta sitten täällä.
* * *
Tiedotus: Liberaalitapaaminen Jyväskylässä ravintola Ali Babassa (Yliopistonkatu 21) torstaina 9.6.2011 klo 18:00. Kaikki vapauden kannattajat, tervetuloa keskustelemaan kiinnostuksesta/mahdollisuuksista liberaalitoimintaan Jyväskylän seudulla sekä esimerkiksi myös edistyspuoluehankkeesta ynnä tietysti kaikesta mahdollisesta muustakin.
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Se on ajan henkeen erinomaisesti sovitettu lausuma, ja ainakin itseäni piristi huomattavasti.
Täytyy toivoa että sama älyllinen ja oikeudenmukaisuutta vaativa linja jatkuu.
Se onko syrjintä väärin, tarvitsee vähän laajemman tarkastelun. Keskeisiä kysymyksiä ovat ainakin se, onko "väärin" moraalinen, vai laillinen asia ja vieläpä poikkeuksellisesti se, kuka syrjii. Paradoksaalisesti vain tutkimalla näennäisen subjektiivista tekijää, voimme tarkastella objektiivisti syrjinnän olemusta.
Syrjinnän subjektilla on nimittäin liittymäkohta suunnitelmatalouden perusongelmaan. Suunnitelmatalouden eli sosialismin ongelma ei tietenkään ole suunnittelu -- olisi itse asiassa täysin absurdia johtaa koko kansakunnan taloutta täysin vailla yritystäkään käyttää järkeä. Sosialismin ongelma on suunnittelun erkaantuminen edunsaajasta, mikä tekee talouden johtamisesta vaikeampaa, kuin sellaisen lapsen, jolla ei ole lainkaan tuntoaistia, kasvamisen terveeksi aikuiseksi.
Jos yksilö syrjii, hän voi tehdä sen rationaalisin perustein; kenelläkään toisella yksilöllä ei voi olla oikeutta toisen henkilön omaisuuteen tai aikaan. Tai yksilö voi syrjiä irrationaalisen perustein, kuten ihonvärin tai jonkun muun tekijän takia, jolloin kysymys on moraalinen ja joka voidaan ratkaista yhteisöllisesti boikotoinnilla tai sosiaalisella eristämisellä.
Jos syrjimättömyydestä tehdään laki, se tarkoittaa käytännössä suunnitelmataloutta: ihmiset eivät enää tule olemaan omien päätöstensä edunsaajia, vaan heidän on alistettava ajattelunsa lain noudattamiselle. Toteuttaakseen lakia heidän on toimittava oman edun vastaisesti -- ja silloin kun lain noudattaminen on heidän etunsa mukaista, he eivät joutuneet käyttämään omaa harkintaansa. Ajattelusta tulee siten heidän vihollisensa: se toimii vain heitä vastaan.
Kollektiivisesta näkökulmasta syrjinnänvastainen laki ei ole yhtään ongelmattomampi. Kollektiivissa syrjintä palautuu kysymyksiin, onko olemassa mitään yhteistä etua, vai onko olemassa vain ryhmien etuja. Ja jos väitetään puolustettavan vähemmistön etua, ei liene olemassa yksilöä pienempää ryhmää.
Lienee johdonmukaista, että ryhmän koko ei voi olla merkittävä tekijä: joko se oikeuttaa enemmistön diktatuuriin tai sitten se antaa oikeuden yksilölle. Ilmeisen tietoisena tästä vastakkainasettelusta postmoderni arvorelativisti on ratkaissut ongelman tarkastelemalla sosiaalista järjestystä vain valtaa käyttävien eturyhmien taisteluna, jossa he asettuvat moraalisesti häviäjien puolelle. Heille viidakon kannibaaliheimolla ei ole moraalisesti mitään eroa bisnesmieheen, joka on tuottanut miljardien eurojen edestä ruokaa, teknologiaa tai lääkkeitä. Ainoa ero syntyy siitä, että bisnesmiehellä on enemmän varallisuutta, jonka he näkevät toteutuneena riistona. Miehillä on enemmän rahaa kuin naisilla, valkoisilla enemmän kuin latinoilla, kantasuomalaisilla enemmän kuin romaneilla. Kaikki nämä ovat siis moraalinen vääryys arvorelativistille, joka on kompensoitava tulontasauksella. (ps. olisikohan muuten homoilla enemmän varaa kuin heteroilla?)
...ja pointtisi on?
Hämmentävän irrelevantilta jaarittelulta vaikuttavan kommenttisi perusteella uskallan vain heittää villin veikkauksen, että olet... jokseenkin samaa mieltä Janin kanssa? Että on parempi sentään olla syrjimättä ketään kuin väkinäisesti kompensoida jotain?
PS: Pakko sanoa, että jotenkin sinä Aki olet... sori vain... ehkä US:n jeesustelevin kommentoija. Olisit vain rehdisti edes ns riistokapitalisti tai jotain, mutta kun ei! Pakko kuorruttaa kaikki ylevän todellisuudesta irtaantuneeseen eettiseen teoretisointiin...
Pointtini on, että kaikki mitä on olemassa, voidaan identifioida käyttäen järkeä ja logiikkaa. Korollaarina kaikki ihmisen kokema vääryys on seurausta jostain irrationaalisesta premissistä, joista kolme nousee ylitse muiden: tribalismi, altruismi moraalin synonyymina ja mystisismi, eli usko tiedon hankkimisen vaivattomuuteen.
Päinvastoin kuin olet ymmärtänyt, tarkoitukseni on osoittaa, että etiikka ei ole millään muotoa irti todellisuudesta ja mitään ylevää, paitsi jos tarkoitetaan että moraalin tarkoitus on auttaa ihmistä elämään onnellisesti maan päällä sen ainoan maallisen elämänsä, eikä kärsimään ja kuolemaan, kuten esimerkiksi juutalaiskristillinen mytologia pyytää.
"Korollaarina kaikki ihmisen kokema vääryys on seurausta jostain irrationaalisesta premissistä... "
Alku kuulostaa jokseenkin järkeenkäyvältä (tosin sulattelua vaativalta, ei sellaiselta jonka oikopäätä allekirjoittaisin). Lauseen loppu-osa puolestaan käy... mielenkiintoiseksi!
" ...joista kolme nousee ylitse muiden: tribalismi, altruismi moraalin synonyymina ja mystisismi, eli usko tiedon hankkimisen vaivattomuuteen."
Tribalismi kieltämättä taitaa olla yksi perustavimmanlaatuisia ominaisuuksia ihmisessä, mutta... altruismi?
Eikö altruismi tarkoita pikemminkin täydellistä epä-itsekkyyttä (juuri sellaista "kuolen ja kärsin kunhan se on muille hyväksi"-tyyliä) kuin moraalia?
Sitäkään en kyllä käsitä, miten mystisismi liittyy etiikan ja logiikan (jotka sinulle taitavat olla synonyymejä?) peruspilareihin...
"Päinvastoin kuin olet ymmärtänyt, tarkoitukseni on osoittaa, että etiikka ei ole millään muotoa irti todellisuudesta ja mitään ylevää... "
Omasta mielestäni etiikka jo käsitteenä on tavallaan irti todellisuudesta, siis jos sillä ei tarkoiteta kunkin subjektiivista ja enemmän tai vähemmän vaihtelevaa omaatuntoa, vaan jotain universaalia "oikeuden logiikkaa"...
" ...paitsi jos tarkoitetaan että moraalin tarkoitus on auttaa ihmistä elämään onnellisesti maan päällä sen ainoan maallisen elämänsä."
Silloinko siis etiikka on ylevää, kun sillä pyritään onnelliseen elämään? Itse taas en näe onnellisessa elämässä mitään YLEVÄÄ (siis jaloa tai jotain), mutta luonnostaan tavoittelemisen arvoista kylläkin :)
"Tiedotus: Liberaalitapaaminen Jyväskylässä ravintola Ali Babassa (Yliopistonkatu 21) torstaina 9.6.2011 klo 18:00."
Däng, 23.6. olisin saattanut päästäkin... Tai siis, toivottavasti tuosta alkaa uudelleen joka toinen torstai järjestettävä häppeninki, niin pääseen 23.6. myös mukaan. :)
Niin kyllä varmaan... Enkä tiedä ehdinkö keskiviikoksi 22.6. Jyväskylään... No ensi vuonna sitten. :)
Itsekin Suomessa seuraavan kerran vasta joskus heinäkuussa. Pitää oikein joskus ottaa teemareissu Jyväskylään... Toisaalta, enpä ole Turussakaan kovin aktiivisesti osallistunut.

Kommentoi 9 kommenttia