Ei oo persuilla helppoo
Perussuomalaisten jäätyä pois hallituksesta ovat internetin blogistanit ymmärrettävästi täyttyneet persuja kritisoivista artikkeleista. Julkaisun nopeudesta ja artikkelien määrästä tuli ihan mieleen, että moni olisi luonnostellut valmiiksi kaksi artikkelia. Toinen sitä varten, että perussuomalaiset menevät hallitukseen ja toinen sitä varten, että eivät mene. Molemmat tietenkin otsikoitu samalla tavalla: Perussuomalaiset pettivät äänestäjänsä.
Jos perussuomalaiset olisivat menneet hallitukseen, he olisivat todennäköisesti joutuneet tekemään merkittäviä kompromisseja esimerkiksi siinä, kuinka paljon suomalaisten veronmaksajien rahaa lapioidaan eteläeurooppalaisille. Tähän kriitikot olisivat epäilemättä tarttuneet, ja syyttäneet perussuomalaisia selkärangattomiksi periaatteensa myyjiksi, jotka halusivat vain ministeriauton takapenkille, eivätkä sitä paitsi yksinään pystyisi vaikuttamaan oikeastaan mihinkään.
Nyt, kun persut eivät menneet hallitukseen, kajahtavat syytökset siitä, ettei annettu tarpeeksi monessa periaatteessa periksi, jotta hallituksesta käsin olisi ehkä voitu puolustaa vielä mahdollisesti jäljelle jääviä periaatteita joissain asioissa. Niin tai näin, aina väärin päin.
Minusta perussuomalaiset valitsivat kuitenkin ihan oikein. Karmean vaaliohjelman takia minusta tuskin voi koskaan tulla perussuomalaista, mutta jotenkin kuitenkin ihailen tuollaista suoraselkäisyyttä ja sitä, että omia periaatteita ei myydä, vaikka jaossa olisi ministerin salkkuja. Vihreät sen sijaan tuntuvat toimivan täsmälleen päinvastoin, kuten Jussi Halla-aho mainiossa artikkelissaan tuo esiin.
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Kyllä minunkin mielestäni persut ovat olleet suoraselkäisiä tässä. Joidenkin mielestä tyhmyyteen saakka, mutta suoraselkäisyys on silti myönteinen ominaisuus.
Perussuomalaiset ovat ilmoittaneet etteivät mene kataisen hallitukseen, mikäli tunnustelija vaihtuu niin peli on auki myös persujen kohdalta.
Ei oo helppoo ei. Suututtaa tälläinen omituinen suhtautuminen eli esim. kaiken hulluuden tai oikeastaan tyhmyyden huippu on Lipposen blogi "Soini petti äänestäjänsä",
no onneks Helena kirjoitti totuudellisen vastineen :)
Kyse on suoraselkäisyydestä, mutta myös vaalikampanjan aikana tehdystä pahasta taktisesta virheestä, joka ei jättänyt muita mahdollisuuksia kuin räikeän takinkäännön tai oppositiotaipaleen.
Toisin sanottuna tyhmää, mutta suoraselkäistä. Sen tyhmän olisi voinut välttää paremmalla suunnittelulla ja tukevammalla poliittisella kokemuksella.
Olinkin vilpittömän hämmästynyt, kun perussuomalaiset sitkeästi vastustivat tukipaketteja -- nyt ilmeisesti jopa hallituspaikan kustannuksella. Yleenshän tuollainen kansalaisten rahojen tuhlaamisen vastustaminen on pienten puolueiden erikoisalaa, ja oletin, että perussuomalaiset yhdeksi neljästä suuresta kasvettuaan olisivat oppineet politiikan tavoille. Mutta ehkä nousu on ollut niin nopea, että jotain rippeitä äänestäjien tahdon kunnioitt... anteeksi hävyttömästä populismista on vielä toistaiseksi jäänyt.
On muistettava, että Soini ilmoitti vaalien jälkeen useaan otteeseen olevansa valmis neuvottelemaan tukipaketin ehdoista. Kun häneltä tivattiin hänen vaaleja edeltäviä kannanottojaan ja niiden ehdottomuutta, hän totesi vähän siihen suuntaan, että "nyt eletään vaalien jälkeistä aikaa ja tilanne on toinen".
Sosiaalisen median ilkkuminen hänen takinkäännöstään ja oman eduskuntaryhmän painostus saivat hänet palaamaan alkuasetelmiin.
Kun takkia käännetään kaksi kertaa se on taas "oikeinpäin".
J. Gagarin: "Sosiaalisen median ilkkuminen hänen takinkäännöstään ja oman eduskuntaryhmän painostus saivat hänet palaamaan alkuasetelmiin."
Niin. Kuten ylempänä jo kommentoinkin, Soini ja perussuomalaiset vielä jostain kumman syystä tuntuvat jossain määrin välittävän kansalaisten mielipiteistä. Ei sillä, en usko sen kestävän, enkä pidä perussuomalaisia periaatteessa yhtään sen parempina kuin muitakaan suuria puolueita. Kunhan tekivät politiikasta hetkeksi aikaa hieman tavallista mielenkiintoisempaa, ja aiheuttivat ehkä muutaman ylimääräisen sydämenlyönnin muiden suurten puolueiden johdolle.
Sitä saa mitä tilaa. Jyrkät mielipiteet ja ehdottomat tavoitteet viehättävät monia, mutta siihen se jää. Vasta, kun jollakin puolueella on yli 100 kansanedustajaa, se pääsee yksin määräämään politiikasta. Vaalit osoittivat, että lähes kaikkea moittimalla ja käyttäen höysteenä sisällyksettömiä näennäisteräviä sloganeja, saa kannatusta, vaikka mihinkään ongelmaan ei ole harkittua ratkaisuvaihtoehtoa.
Persuilla on koostaan huolimatta ja ehkäpä juuri siksi vielä pitkä matka vakavasti otettavaksi puoilueeksi. Onhan heidän toimintansa yhdenlainen taistelu tuulimyllyjä vastaan. Suoraselkäistä, kunniakastakin, ehkä, mutta niin perin tuloksetonta.
Jos ei muuta, niin persujen nousu suurpuolueeksi on tuonnut hallitusneuvotteluihin uuden ympäristön hallitustaktikoinnille.
Kirjoita uusi kommentti
Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja
Kommentoi 11 kommenttia