Kannattaako pääomatuloverotusta kiristää?

Onko nykyisenkaltaisen hyvinvoivanvaltion romahdus mahdollinen? Riittävätkö rahat perusbyrokratiaan, vai kannattaisiko alkaa varautua siihen, että järjestelmä kaatuu?

Jouni Flemming selvitti ansiokkaassa artikkelissaan, että valtio ei pysty luomaan hyvinvointia. Ainoat kansantaloutta aidosti kasvattavat toimijat ovat yksityiset yritykset. Valtion toimet ovat vain yritysten luomien resurssien siirtämistä taskusta toiseen. Keski-Suomen Suuressa vaalipaneelissa kaikki osallistujat olivat kuitenkin yksimielisiä siitä, että pääomatulojen verotusta on kiristettävä. Vaikuttaa siis siltä, että tämä toimenpide tulee tapahtumaan seuraavan vaalikauden aikana.

Täytyy kuitenkin muistaa, että juuri pääomatuloja nauttivat ovat niitä, joiden on kaikkein helpointa siirtää omaisuutensa ja tulonsa ulkomaille. Sen estäminen vaatisi rajuja toimenpiteitä ja luultavasti esimerkiksi EU:sta eroamista. Uskon (ja toivon), että niihin ei kuitenkaan olla valmiita.

Kysymys kuuluukin, millainen korotus olisi suurpääomalle liikaa. Kosmeettisilla yhden prosenttiyksikön muutoksilla ei budjettivajetta paikata. Valtion tämän vuoden talousarvioesityksen mukaan pääomatuloverolla kerätään n. 1,7 miljardia euroa. Korotus 30%:iin toisi rapiat 0,1 miljardia lisää. Suuri summa toki sekin, mutta pisara meressä verrattuna esimerkiksi siihen, että valtio suunnittelee ottavansa tänä vuonna 8,4 miljardia euroa lisää velkaa. Jotta päästäisiin vähänkään merkittäviin lukemiin, pitäisi pääomatulovero kiskaista kerralla johonkin 50% hujakoille, ja silloinkin tulisi katettua vain reilu kolmannes velanotosta.

Täytyy myös huomioida, että jokainen pääomatuloveron korotuksen takia ulkomaille siirtynyt yritys maksaa verotuloissa moninkertaisesti menetetyn pääomatulon verran. Pääomatulovero on vain 5% verotuloista. Noin 28% verotuloista koostuu ansiotuloverosta ja yhteisöverosta, ja näitä ulkomaille siirtyvä omistaja vienee mukanaan merkittävästi. Pahin tilanne on, jos koko yrityksen toiminta siirretään ulkomaille, jolloin liikevaihdon perusteella kannettavat verotkin, 42% kaikista verotuloista, jäävät saamatta.

Pahimmillaan pääomatuloveron korotus voisi olla sysäys verotulojen merkittävälle kutistumiselle, joka puolestaan tarkoittaisi entistä enemmän velanottoa. Se taas olisi Kreikan tie, tosin sillä erotuksella, että mahdollisia pelastajia olisi entistä vähemmän ja niillä olisi entistä vähemmän rahaa.

* * *

Kirjoittaja, joka siis ei korottaisi pääomatulojen verotusta (mutta voisi toki harkita pienten pääomatulojen verotuksen keventämistä ajatuksena tukea "kansankapitalismia" ja osakeyhtiöiden laajaa suomalaista omistuspohjaa) on Keski-Suomen piraattien listalla ehdokkaana eduskuntavaaleissa numerolla 18.