Vaalitukeni (leikin rikasta)

Niklas Herlinin vaalitukiartikkelista innostuin itsekin antamaan rahallista tukea mieleisilleni ehdokkaille. Omalla kohdallani summat tosin ovat täysin symbolisia, mutta kuten Herlinkin toteaa, ei tarvita kuin vajaa sata kansalaista antamaan saman summan, niin kasassa on luultavasti useimmille ehdokkaille jo ainakin jossain määrin merkittävä summa. Ajattelin aluksi lahjoittaa prosentin siitä, mitä Herlin (ja voittaa hänet mennen tullen vaalityöhön lahjoitetun summan suhteessa kokonaisvarallisuuteen), mutta sopivien tasasummien vuoksi korotin sitä 1,4%:iin, eli huimaan 140 euroon.

Summia en jakanut aivan tasan, vaan vedin sen verran kotiin päin, että Liberaalien ehdokkaat saivat puolet enemmän kuin muiden puolueiden ehdokkaat. Tukea annoin yhteensä kuudelle ehdokkaalle siten, että kaksi Liberaalia ehdokasta saivat kummatkin 30 euroa, ja muut 20 euroa kukin.

Ensimmäinen 20 eurosen sai Jussi Halla-aho (Helsingin vaalipiiri). Vaikka hänen puolueensa ei minulle välttämättä kovin mieluinen olekaan, niin hänen tapansa ja kykynsä perustella mielipiteensä ja ehdotuksensa johdonmukaisesti on kertakaikkisen loistava. Loogisempaa kaveria saa hakea, ja Arkadianmäeltä sellaista tuskin tällä hetkellä löytyy yhtään. Lisäksi hän vaikuttaisi kuuluvan Perussuomalaisten liberaalimpaan siipeen. Ainakin hän Vaalilupauksia-artikkelissaan toteaa arvoihinsa kuuluvan mahdollisimman laajan yksilönvapauden suhteessa valtioon.

Halla-aho tuntuu kannattavan myös aitoa tasa-arvoa, sillä asevelvollisuutta käsittelevässä artikkelissaan hän pitää ongelmana sitä, että asevelvollisuus kohdistuu vain miespuoliseen väestöön. Asevelvollisuutta itsessään hän tosin kannattaa, joten aivan yksi yhteen mielipiteemme eivät tässä asiassa mene, mutta minustakin oikein hyvä toiseksi paras vaihtoehto olisi asevelvollisuuden tasa-arvoistaminen, jos sen lakkauttaminen kokonaan katsotaan nykytilanteessa mahdottomaksi. Bonuksena on vielä se, että Halla-aho on suuresti rakastamani huumorin lajin, sarkasmin, mestari (no pun intended).

Toiset 20 euroa saivat kokoomuslaiset Henri Heikkinen (Oulun vaalipiiri) ja Elina Lepomäki (Uudenmaan vaalipiiri). He ovat molemmat kirjoittaneet vapauden puolesta, ja saattavat jopa oikeasti tarkoittaa sitä. Heikkinen on vastustanut pakkoruotsia (huom: vieläpä sarkasmin keinoin!) ja Lepomäki rahapelimonopoleja (kuten Heikkinenkin). Puolue heillä tosin on vapauden puolustamiseen täysin väärä. Kokoomus puolueena kannattaa niin rahapelimonopoleja kuin pakkoruotsiakin, mutta ainahan on teoriassa mahdollista muuttaa puoluetta sisältä päin. Itse en tosin tuollaiseen vaikuttamiseen usko, vaan pelkään, että ruodusta poikkeavat jäävät isoissa puolueissa vaikutusmahdollisuuksiltaan marginaaliin, mutta haluan silti tukea heidän yritystään. Toivottavasti he yrittävät tosissaan.

Muutos 2011:n puheenjohtaja Jiri Keronen (Varsinais-Suomen vaalipiiri) ansaitsi myös osuutensa (20 eur) huimasta vaalituestani. Muutos 2011 puolueen pääteemanaan ajama suora demokratia ei sinänsä välttämättä saa varauksetonta kannatustani, sillä minulle tärkeintä ovat yksilönvapaudet, joiden yli ei mielestäni saisi kävellä edes kansanäänestyksillä. Esimerkiksi Sveitsissä kansanäänestyksellä päätetty minareettien rakentamiskielto on mielestäni väärin. Sellainen äänestystulos olisi toki ihan OK, että sovittaisiin, ettei minareettien tukemiseen anneta yhtään julkista rahoitusta eikä muutakaan yhteiskunnan tukea, mutta jos joku omilla rahoillaan ja omalle tontilleen haluaa rakentaa minareetin, niin hänen tulisi toki saada tehdä niin riippumatta muiden mielipiteestä.

Kerosen vaaliohjelma on kuitenkin kerrassaan mainio, ja em. varausta lukuun ottamatta allekirjoitan sen täysin. Erityisen hyvä siellä on ehdotus mobiilista äänestysjärjestelmästä kansanedustajille, jotta edustajat eivät enää voisi paeta epämiellyttäviä päätöksiä olemalla poissa äänestyksestä. Myös humanitääriseen maahanmuuttoon 80% naiskiintiö olisi hyvä asia. Kuten Keronen toteaa, käytännössä kaikkialla maailmassa, missä on kurjuutta, eniten siitä kärsivät naiset. Näin ollen on perusteltua suosia naisia turvapaikkojen ja humanitäärisin perustein myönnettävien oleskelulupien suhteen. (Huom: Jälleen on kyse toiseksi parhaasta vaihtoehdosta. Paras tilanne olisi tietenkin, ettei sukupuolella olisi merkitystä, mutta jos sillä on oltava merkitystä, kuten tällä hetkellä on esimerkiksi asevelvollisuudessa, lauta- ja valiokuntapaikkojen täyttämisessä ja kohta luultavasti myös pörssiyhtiöiden hallituksien jäsenten valinnassa, niin sillä pitää voida olla merkitystä muuallakin.) Humanitäärisen maahanmuuton naiskiintiöistä voisi olla myös apua puolison puutteesta kärsiville suomalaismiehille. (Henry Laasanen on kirjoittanut tästä aiheesta mainion artikkelin Nuorten miesten naisettomuuden matematiikkaa.)

Viimeisimpänä, muttei luonnollisestikaan vähäisimpänä, halusin antaa tukea puoluetovereilleni. Liberaalien puolue- ja vaaliohjelman allekirjoitan täysin ja Jouni Flemmingin (Varsinais-Suomen vaalipiiri) ja Jari Metsälän (Helsingin vaalipiiri) kanssa uskoisin olevani samaa mieltä ainakin suurimmasta osasta asioita. Heidän taisteluaan vapauden puolesta tuin yhteensä 60 eurolla. Flemmingin vaalisivustoon pääsee tutustumaan tästä ja Metsälän sivusto löytyy täältä.