Hazardin hampaaton kritiikki
Lupasin seuraavan artikkelini käsittelevän sananvapautta, mutta en malttanut olla välissä kommentoimatta Kaarina Hazardin tänään Iltalehdessä ilmestynyttä kolumnia. Siinä Hazard käy säälimättömästi Jouko Laxellin tasa-arvopoliittisen puheenvuoron kimppuun. Oli nimittäin käynyt ilmi, että Laxellin puheenvuoroon oli lainattu tekstiä Panu Horsmalahden artikkelista. Hazard ei tosin katso aiheelliseksi mainita Horsmalahden nimeä, vaan kutsuu häntä ainoastaan "piraattipuolueen ehdokkaaksi", joten Hazardin kolumnin tarkoitus tuskin oli Horsmalahden puolustaminen.
Luvatta lainaaminen on tietysti huonoa käytöstä, mutta se, mihin suorituksiin Hazard kolumnissaan kykenee ansaitsisi kyllä vuoden tikusta asiaa tai kärpäsestä härkänen -palkinnon, mikäli sellaisia jaettaisiin. Hazard käytännössä sivuuttaa lähes kaikki Laxellin puheenvuoron asiakysymykset, ja keskittyy vain siihen, että yksi kohta Laxellin puheenvuorosta perustui Horsmalahdelta lainattuun tekstiin. Eikun anteeksi, ei Horsmalahdelta lainattuun, vaan "siellä [netissä] kiertävään mihin sattuu" (kuten Hazard asian ilmaisee). Se, että Laxell lainasi esittämänsä mielipiteen netistä ilmeisesti Hazardin mielestä kumoaa koko puheenvuoron. Kumma muuten, miten Hazardia ei tuntunut häiritsevän lainkaan Laxellia edeltävä puheenvuoro, jossa kristillisdemokraattien Leena Rauhala viljelee surutta moneen kertaan (klik, klik) valheeksi osoitettua fraasia "naisen euro on 80 senttiä". Se, että Rauhala on sen verran antanut periksi, että korottanut summan peräti 82 senttiin ei muuta valhetta todeksi.
Ainoa asiakysymys, mihin Hazard ottaa kantaa esiintyy seuraavassa lainauksessa. Hazard kirjoittaa:
- "Että naisopettajat ihan tietoisesti syrjisivät poikia arvostelussaan? Tietoisesti eli siis tahallaan? Että Suomen naispuoliset opettajat suhtautuisivat viha- ja ilkeämielisesti luokkiensa poikiin? Tahallaan antaisivat huonompia arvosanoja pojille? Miksi? Ihan vittuillessaanko? Tämä mielipidehän on äärimmäinen ja pommi."
Alatyylisellä kielenkäytöllä Hazard ilmeisesti yrittää sumuttaa lukijaa unohtamaan itse asian: Vittuillessaanko? Hyvänen aika! Opettajahan on kunnioitettu ja arvostettu ammatti. Eivät opettajat vittuile. Hyi sitä Laxellia kun tuommoista kehtaa väittää. Alatyyliset temput eivät kuitenkaan muuta itse asiaa mihinkään. Tosiasiahan on, että pojat saavat koulussa keskimäärin huonompia arvosanoja kuin tytöt. (Mm. Opetushallitus mainitsee tästä uutiskirjeessään Spektri 5/2010.) Ja koska feministien mukaanhan sukupuolieroja -- ainakaan henkisissä kyvyissä -- ei ole, niin jostain ulkoisesta seikastahan poikien alhaisempien arvosanojen on johduttava. Aivan samoin kuin feministien mukaan naisten keskimäärin miehiä alhaisemman palkkatason on johduttava jostain muusta kuin naisista itsestään.
Asiaa pitää toki tutkia ennen kuin opettajia syrjinnästä syytetään, mutta ei tuollaisen epäilyn esittäminen nyt mikään pommi tai äärimmäisyys ole. Varsinkin, kun samassa maailmassa ja luultavasti jopa sama henkilö voi syyttää yrityksiä siitä, että ne tahallaan maksaisivat pienempää palkkaa naisille tai jättäisivät palkkaamatta heitä. Yritysten kohdallahan syytös kuulostaa vieläkin älyttömämmältä. Opettajille oppilaiden huonot arvosanat ovat korkeintaan kolaus ammattiylpeydelle. Yritysten kohdalla epäpätevämmän työntekijän tai huonomman johtajan valitseminen miehiä (tai kumpaa sukupuolta tahansa) suosiakseen sen sijaan maksaa usein sekä maineen että selvää rahaa. En voi uskoa, että nykyisessä maailmanlaajuisessa kireässä kilpailussa yrityksillä olisi kertakaikkiaan varaa kiinnittää työntekijöiden valinnassa tai palkkatasossa huomiota sellaisiin sivuseikkoihin kuin hakijan sukupuoli.
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Kuka sitä mielisairaalasta karanneelta vaikuttavaa fasistia viitsii lukea? tai Iltalehteä, kun sellaisia kolumnisteja pitää?
Hazard kuulostaa tutulta. Hetkonen haukkuiko tämä Halmeen kun Halme juuri sopivasti kuoli?
Onko tämä Hazard se sama Hazard, joka ensin sikamaisen törkeästi haukkui Halmeen, tuomittiin siitä JSN:n taholta ja sen jälkeen palkittiin jollakin (journalisti?)palkinnolla?
"Aivan samoin kuin feministien mukaan naisten keskimäärin miehiä alhaisemman palkkatason on johduttava jostain muusta kuin naisista itsestään."
Minusta on mielenkiintoista, millaisen kuvan nämä feministit naisista onnistuvat maalaamaan.
Naisilla ei heidän mukaansa ole mitään vaikutusmahdollisuutta omaan elmäänsä, eikä yhteiskuntaan laajemminkaan. Kaikki ongelmat, joita heidän elämäänsä ilmaantuu, ovat ulkopuolisten tekijöiden, lähinnä miesten ja patriarkaaliseksi väitetyn kulttuurin, aiheuttamia.
Jos nainen esimerkiksi ottaa aviomiehensä sukunimen, kouluttautuu hoitoalalle, hakeutuu kevyisiin hommiin, eikä kaipaa johtotehtäviin ja jää kotiinsa hoitamaan pieniä lapsiaan, hän ei feministisen opin mukaan ymmärrä omaa etuaan, vaan tekee patrarkaatin painostuksesta, (joka ilmenee erityisesti mainoksissa) vääriä valintoja.
Toisin sanoen naiset ovat täysin kyvyttömiä ja avuttomia olosuhteiden uhreja, joiden elämä vain lipuu eteenpäin. Edesvastuuttomia ihmisiä, joita valtiovallan on holhottava, puolustettava ja ohjattava oikeaan suuntaan herkeämättä.
Minusta tämä on naisia aliarvioiva ja halventava näkemys. Todellisuudessa naiset ovat osaavia ja aikaansaavia ihmisiä, jotka vahvasti muovaavat myös ympäröivää yhteiskuntaa ja kulttuuria monin eri tavoin.
Feministit voisivat tehdä naisille sen palveluksen, että lakkaisivat halventamasta heitä.
- Se on kuulemma Hazardkin normiseksin harjoittaja.
- Kuinka sinä sen tiedät?
- Kun se on liian paksu pervoseksi.
"Puheenjohtajan esityslistalle
9.7.2006 19:05
Suomen puheenjohtajakaudella voisimme ottaa esille muutaman tärkeänkin asian, jos kehtaisimme. Voisimme esimerkiksi puolustaa eurooppalaisia arvoja amerikkalaisten investointipankkien markkinoimia arvoja vastaan.
Eikä se puolustaminen edes olisi vaikeata. Kun tilastoja lukee oikein, niin lukutaitoiselle käy selväksi, että noiden investointipankkien suosittelema kontrolloimaton markkinavoimien vapauttaminen on ollut vahingollista maailmantaloudelle. Ainakin, jos sitä vertaa niihin aikoihin, jolloin valtiovallalle vielä suotiin mahdollisuus kontrolloida jossain määrin markkinoita.
Vuosina 1960-1978 (ennen Milton Friedmanin aikaansaamaa kontrolloimattoman markkinatalouden opin voittokulkua) maailman talouskasvu oli keskimäärin 2,7 prosenttia vuodessa. Kun markkinavoimat vapautettiin kontrollista kasvuvuosina 1979-2000, se laski puoleentoista prosenttiin. Samoin on käynyt maailmanlaajuiselle tulonjaolle, jossa erot ovat kasvaneet sen jälkeen kun markkinat niin sanotusti vapautettiin.
Joku voi kuitenkin väittää Maailmanpankin tilastojen perusteella, että tulonjako on maailmassa muka tasaantunut globalisaation ansioista. Mutta jos tilastoja osaa lukea, eihän siinä todellisuudessa niin ole käynyt. Kun niistä poistetaan Kiina, niin kaikkialla muualla tulonjako on kärjistynyt. Ja aika hulppea humoristi pitää olla, jos ryhtyy selittämään Kiinan huimaa talouskasvua kontrolloimattoman markkinatalouden ansioksi.
Käsitykseni mukaan Kiinassa valtio kontrolloi erittäin tarkasti talouselämää. Joka taitaa Miltonin teeseistä ja amerikkalaisista investointipankeista huolimatta olla kuitenkin se talousmalli, joka antaa parhaan kasvun.
Eivätkä vapaasti temmeltävät markkinat ole myöskään poistaneet köyhyyttä maailmasta. Kun nostetaan köyhyysraja kahteen dollariin per päivä ja poistetaan taas Kiina tilastoista, niin köyhyys on maailmassa ennallaan. Joten mitä ihmeen hyvää siitä markkinoiden vapauttamisesta on maapallolle koitunut?
Kun luetaan vielä tilastoja lisää, niin huomataan sekin, että ennen markkinoiden vapauttamista OECD-maiden yritysten tuottamasta lisäarvosta jaettiin 72 prosenttia työntekijöille. Nykyään tuosta lisäarvosta jaetaan työntekijöille enää 64 prosenttia. Ja niissä prosenteissa on vieläpä mukana johdon huimasti nousseet palkat.
Amerikassa se on johtanut siihen, että tulonsaajista parhaan promillen osuus kaikista ansioista on noussut puolesta kolmeen prosenttiin koko kansakunnan tulovirrasta. Taitaa olla melkoinen määrä noita investointipankkiireja siinä joukossa.
Kaiken kaikkiaan amerikkalaismallinen markkinoiden kontrolloinnin lopettaminen ei ole saanut aikaan mitään hyvää. Siksi meidän eurooppalaisten kannattaa puolustaa omaa tasapainoista malliamme, jossa valtiovallalle jätetään mahdollisuus markkinoiden kontrolliin.
Valtiovarainministeri Heinäluoma olisikin voinut esittää Suomen puheenjohtajakauden tavoitteiksi eurooppalaisen talousmallin puolustamista amerikkalaisia investointipankkeja vastaan. Olisi se nyt ainakin ollut maallemme edullisempaa kuin se, että hän nyt ilmoitti koko Euroopalle, että meillä on alkoholiongelma. Tuskin isot unionin maat lähtevät meidän alkoholiongelmaamme ratkomaan korottamalla omissa maissaan väkevän viinan verotusta."
-Kalle Isokallio (2006)
Mitäs sä Jani tohonsanot ,ku sä oot aina puolustanu markkinataloutta, että se muka vapauttaa kansakuntia köyhyydestä?
Tuohon poikien heikompiin kouluarvosanoihin haluaisin kommentoida, että sukupuolineutraalin nykykoulutuskonsensuksen ongelmanahan perinteisesti nähdään se, että sukupuolten koulumenestys ja oppiainevalinnat nähdään heijastumina sitten koulutusmarkkinoilla ja työelämässä.
Käytännössä siis pääasiallinen feministien esille tuoma 'ongelma' on työelämän sukupuolittuneisuus, joka lienee velkaa melko nopealle teollistumiselle ja yhteiskuntarakenteen muutoksille.
Yksi tärkeä syy tähän koulun kontekstissa on se uusimman PISA:n tulosten kyljessä huomattu seikka, ettei matematiikka kiinnosta suomalaisia tyttöjä yhtä paljoa kuin Euroopassa keskimäärin.
Voidaan toki nähdä oireellisena, että Suomessa sukupuolineutraali kouluopetus käytännössä näkee samanlaiset ongelmat eri lailla sukupuolesta riippuen.

Kommentoi 14 kommenttia