*

Yksilönvapauksien ja tasa-arvon puolesta "Vapaudesta hetkellisen turvallisuuden tähden luopuva ei ansaitse kumpaakaan." - Benjamin Franklin

Hillary Clintonin tappio oli tasa-arvon voitto

Moni on murehtinut, että Donald Trumpin voitto Yhdysvaltain presidentinvaaleissa on (muiden huonojen puolien lisäksi) takaisku tasa-arvolle (klik, klik). Tähän viitannee myös Puheenvuoron Markku Huusko ainakin artikkelinsa otsikoinnilla. Tätä vielä korostaa se, että vastaehdokkaana oli sovinistisen machomiehen maineen saanut Trump. Tapahtuneen voi kuitenkin nähdä myös päinvastoin voittona (sukupuolten väliselle) tasa-arvolle.

Ensinnäkin, Hillary Clinton on joka tapauksessa tehnyt historiaa olemalla demokraattisen puolueen ensimmäinen naispuolinen presidenttiehdokas. Eikö olisi hieman liikaa vaadittu, että hän olisi kertarysäyksellä onnistunut kaikessa? Kilpailu oli myös äärimmäisen tiukka, joten Clinton on osoittanut, että nainen voi kerätä Yhdysvaltain presidentinvaaleissa yhtä suuren äänisaaliin kuin mieskin. Hän on jo toiminut tasa-arvon pioneerina, jonka jalanjäljissä toisten naispuolisten poliitikkojen on varmasti helpompi kulkea pitkää tietä presidenttiehdokkuuteen.

On myös syytä muistaa, että tasa-arvo tarkoittaa, että sukupuoli ei saa olla merkittävä tekijä henkilön kykyjä ja sopivuutta arvioitaessa. Tämän takia on ehkä hyvä, että Clinton hävisi vaalit. En yhtään epäile, etteikö Clinton olisi Suomen ja Euroopan kannalta ollut parempi vaihtoehto, mutta hänen syntilistansa on merkittävä, ja saavutuksensa poliitikkona varsin vaatimattomia.

Valtionhallinnon sähköpostien käsittely omalla salaamattomalla sähköpostipalvelimella ulkoministerinä ollessaan ja sähköpostien tuhoaminen virkakautensa päätyttyä lähentelee jo valtiopetosta. Ulkoministerin ominaisuudessa lähetetyt sähköpostit olivat valtion omaisuutta. Clinton otti säätiönsä kautta merkittäviä määriä rahalahjoituksia varsin kyseenalaisista lähteistä kuten islamilaisia diktatuureja ja terroristijärjestöjä lähellä olevilta tahoilta. Lahjusten ottaminen on jo sinäsä moraalitonta, mutta Clintonin tapauksesta tekee vielä pahemman se, että hän on esiintynyt julkisuudessa naisten oikeuksien puolustajana, mutta ottaa vastaan rahaa tahoilta, jotka polkevat naisten oikeuksia rajuimmin koko maailmassa. Washington Times listaa Clintoni(e)n skandaaleja tarkemmin ja kattavampi luettelo löytyy esimerkiksi täältä.

Valheet "luotisateessa" juoksemisesta Bosniassa tai Benghazin terrori-iskun syistä ovat sinänsä pienempiä asioita, mutta kertovat hyvin, millainen ihminen Hillary Clinton on. Hänen valehtelullaan on myös pitkä historia. Jo 27-vuotiaana Watergate-skandaalin aikaan hän sai potkut Valkoisen talon lakivaliokunnasta, ja hänen esimiehensä Jerry Zeifman kutsui häntä "valehtelijaksi" ja "vieläkin pahemmaksi". The Politician Insider listaa Clintonin seitsemän suurinta valhetta.

Aika fanaattinen kannattaja pitäisi olla, että äänestäisi Hillary Clintonia presidentiksi hänen ansioidensa perusteella. Tätä voi tutkiskella ajatuskokeella, missä ehdokkaiden sukupuolet vaihdetaan. Äänestäisitkö Hillary Clintonia, jos hän olisi 69-vuotias valkoihoinen mies? Clintonin nousun demokraattien presidenttiehdokkaaksi ja hänen vajaan 61 miljoonan äänen saaliinsa voi nähdä tienraivauksena sukupuolten väliselle tasa-arvolle ja sen, että Clintonia ei kuitenkaan valittu presidentiksi, merkkinä siitä, että loppujen lopuksi muut seikat kuin sukupuoli ratkaisevat. Eikö juuri tämä nimenomaan ole tasa-arvoa?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (40 kommenttia)

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Hillary Clinton voi yrittää jo neljän vuoden kuluttua uudelleen USA:n presidentiksi, kunhan saa ensin kerättyä vaalikassaansa jälleen 1000 miljoonaa dollaria.

Demokratiasta puhuminen USA:n presidentinvaalien yhteydessä olisi syytä tehdä maksulliseksi.

Käyttäjän ollivaisala kuva
Olli Väisälä

Muuten hyvä, mutta unohdat, että Trump on (1) täysin posketon valehtelija, (2) täysin vailla poliittisia ansioita. Lisäksi Trumpin äänestäjistä suurin osa äänesti häntä nimenomaan, koska hän on mies. En ole mitenkään vakuuttunut, että Hillary hyötyi sukupuolestaan. Jos näiden ehdokkaiden ansioita yrittää verrata ottamatta sukupuolta huomioon, tuntuu aika hullulta laittaa Trump Clintonin yläpuolelle.

Käyttäjän AleksiParkkinen kuva
Aleksi Parkkinen

Hillaryhän sai enemmän ääniä kuin Trump, Trump vain sattui voittamaan vaa-ankieliosavaltiot. Muutenkin uskon että poliittisen eliitin vastustuksella oli enemmän vaikutusta Trumpin kannatuksella kuin hänen sukupuolellaan paitsi ehkä äärikonservatiivisissä piireissä.

Kaiken kukkuraksi enemmän naisia äänesti Trumppia kuin Hillaryä. Ovatko hekin seksistisiä?

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Tarkoitukseni ei ollut vertailla Trumpia ja Clintonia. Sitä on tehty ympäri sosiaalista mediaa jo kyllästymiseen asti. Se olisi myös erittäin vaikeaa, koska kyseessä ovat kaksi täysin erilaista ehdokasta. Toinen on toinen pitkän linjan ammattipoliitikko ja toinen uusi tulokas yritysmaailmasta.

On varsin vaikea arvioida, kuinka moni äänestäjä äänesti sukupuolen perusteella (vai onko asiasta jotain luotettavia tutkimuksia?), eikä tarkoitukseni ollut käsitellä sukupuolen merkitystä äänestysperusteena vaan lopputulosta. Sen lopputuloksen on sanottu olleen takaisku tasa-arvolle, ja tästä olen eri mieltä. Minusta tulos (ja koko vaalitaisto) osoittaa, että Yhdysvaltain presidentinvaaleissa nainen voi kilpailla tasaveroisena miehen kanssa, mutta myös hävitä. Se nimenomaan on tasa-arvoa.

Käyttäjän ollivaisala kuva
Olli Väisälä

Kirjoitit vaaleista, etkä silloin voi väistää kysymystä ehdokkaiden vertailusta, koska äänestyspäätöksissä on kysymys nimenomaan siitä.

Kirjoitit mm.

"Aika fanaattinen kannattaja pitäisi olla, että äänestäisi Hillary Clintonia presidentiksi hänen ansioidensa perusteella."

Eihän tällaista voi väittää, ellei pohdita, ovatko Clintonin ansiot suuremmat vai pienemmät kuin hänen vastaehdokkaallaan. Minusta ne ovat selvästi suuremmat, vaikka en todellakaan ole hänen fanaattinen kannattajansa. Olen varma, että samaan tapaan ovat ajatelleet miljoonat amerikkalaiset äänestäjät, joten tässä olet minusta selvästi väärässä.

Kirjoitit myös:

"Tätä voi tutkiskella ajatuskokeella, missä ehdokkaiden sukupuolet vaihdetaan."

Vaikka käytit monikkoa ("ehdokkaiden"), et pohtinut Trumpin sukupuolen vaihtamista. Sen perusteella, mitä tiedän vanhoillisista amerikkalaisista, minusta on mitä todennäköisintä, että monet hänen äänestäjänsä eivät olisi äänestäneet häntä, jos hän olisi nainen.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen Vastaus kommenttiin #7

No jos ehdokkaita on pakko vertailla, niin Trumpin vahvuudet olivat, että hän lupasi muutosta ja pitää Yhdysvaltojen puolta. Hän lupaili tullimuureja ulkomaisille tuotteille, puolustaa kotimaisia työpaikkoja ja kuluttaa vähemmän veronmaksajien rahoja maailmanpoliisina toimimiseen. Nähtäväksi jää, miten paljon lupauksistaan Trump pystyy toteuttamaan, mutta luulisin, että ainakin enemmän kuin Wall Streetin talutusnuorassa oleva ammattipoliitikko.

Mitä taas Clintonin ansioihin tulee niin... minä en ainakaan oikein tiedä, mitä ne ovat. En tietysti ole Yhdysvaltain politiikasta kovin hyvin perillä, mutta en äkkiseltään saa päähäni mitään muuta erityistä ansiota kuin, että hän oli ja pysyi naimisissa Bill Clintonin kanssa.

Kuvitteellisen naispuolisen donaldtrumpin kannatuksesta voimme esittää vain arvailuja. Olisi kyllä todella mielenkiintoista nähdä asetelma, missä vastakkain olisivat naispuolinen Trump ja miespuolinen Clinton. Vähän samaan viittaava asetelma nähtiin Iso-Britannian vaaleissa 1979, jolloin pääkilpakumppanit olivat konservatiivien Margaret Thatcher ja työväenpuolueen James Callaghan. Tuo kilpailu päättyi Thatcherin voittoon. Kovin hyvä vertaus tuo ei tietenkään ole, koska Thatcherkin oli pitkän linjan poliitikko, mutta hänen voitolleen ei sukupuoli näköjään ollut este. Ja tämä tapahtui sentään 37 vuotta sitten, jolloin sukupuolistereotypiat olivat luultavasti huomattavasti nykyistä voimakkaampia.

Käyttäjän ollivaisala kuva
Olli Väisälä Vastaus kommenttiin #9

Jos et ole "kovin hyvin perillä" Yhdysvaltain politiikassa, ei ehkä kannattaisi väheksyä H. Clintonin ansioita. Eipä silti, en minäkään väitä olevani "kovin hyvin perillä". Vaalikamppailua olen sen sijaan seurannut tiiviisti, ja se on tehnyt selväksi, että Trump on kelvotonta presidenttiainesta, vaikka jokin yksittäinen lupaus kävisikin järkeen. (Mutta mitä edes ovat Trumpin "lupaukset"? Nehän muuttuvat jatkuvasti.)

Trumpin uhkaukset olla hyväksymättä vaalitulosta, jos häviää, ja panna Clinton vankilaan, jos voittaa, ovat demokratian ja oikeusvaltion halveksuntaa. Trump on täysin pihalla lukuisista USA:n presidentin toimenkuvan kannalta keskeisistä asioista ja perustaa käsityksensä arvostelukyvyttömästi salaliittoteoreetikoihin ym., kuten kävi ilmi esim.Obaman amerikkalaisen syntyperän kiistämisessä. Mikä pahinta Trump näyttää suhtautuvan täysin yliolkaisesti ympäristöongelmiin. Riittäköön tämä tällä kertaa sen osoittamiseksi, että kuka tahansa hiukankin kelvollinen poliitikko on parempi vaihtoehto kuin DT.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen Vastaus kommenttiin #26

Näissä vaaleissa ei ollut hyviä ehdokkaita ja Clinton ja Trump ovat toistensa lähes täydellisiä vastakohtia. Toisen vahvuudet ovat toisen heikkouksia ja päinvastoin. Clinton osaa (julkisesti) käyttäytyä ja omaa kokemusta politiikasta, mutta on läpeensä korruptoitunut omaneduntavoitelija. Trumpilla ei ole poliittista kokemusta ja hän on äkkipikainen showmies, joka usein puhuu, mitä sylki suuhun tuo, mutta hänellä taas ei myöskään poliitikoille tyypillistä tukijoiden ja lobbarien talutusnuoraa. Miljardööri Trumpia on myös huomattavasti paljon kalliimpaa yrittää lahjoa kuin Clintonia, joka on "vain" miljonääri.

Nähtäväksi jää, miten Trump tehtävästään suoriutuu. Itse en ainakaan etukäteen häntä tuomitsisi.

Käyttäjän MarkkuTurpeinen kuva
Markku Turpeinen

Kun Suomessa valittiin Tarja Halonen presidentiksi, valinnan varmisti tuhannet porvarisnaiset. Juttelin vaalien jälkeen kokoomusnaisten kanssa, jotka tunnustivat, että monelle heidän aatesiskoille oli tärkeämpää saada presidentiksi nainen kuin mies - huolimatta ideologiasta. Kun vastakkain oli piintynyt sosialistanainen ja porvarimies, Kuusisaaren, Lehtisaaren, Kaivopuiston ja Grankullan kokoomus- ja rkp naiset, ilman käden värinää, piirsivät sosialisti- Halosen numeron äänestyslippuunsa pelkästään sen vuoksi, että hän on nainen.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Clinton sai ainakin 63 miljoonaa ääntä, kaksi miljoonaa enemmän kuin Trump. Hillary Clinton on Yhdysvaltain historian toiseksi suosituin poliitikko Barack Obaman jälkeen, mutta ei tullut valituksi. Että sellainen voitto tasa-arvolle.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Voitto tasa-arvolle, häviö demokratialle. On kieltämättä kummallista, että enemmän ääniä saanut ehdokas ei voitakaan, mutta se on oman keskustelunsa aihe.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Eivätkä muuten ole Hillary Clinton sen paremmin kuin Barack Obamakaan lähelläkään Yhdysvaltain historian suosituimpia poliitikkoja tai presidenttiehdokkaita. Yhdysvaltain historian suurimman prosenttiosuuden presidentinvaalien äänistä eli 60,67% sai Richard Nixon vuonna 1972. Suurimmalla marginaalilla voitti 1920 Warren Hardin keräämällä 60,32% äänistä. Barack Obama sai 51,06% äänistä, ja on sillä tuloksella presidenttien suosituimmuuslistan häntäpäässä. Hillary Clinton sai 50,24% äänistä.

https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_United_State...

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Lyndon B. Johnson sai 61,05% äänistä vuonna 1964; ensimmäisissä vaaleissa, joita itse seurasin. Suosituin on kuitenkin Obama, 65 miljoonaa; toiseksi suosituin Clinton, 63 miljoonaa.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen Vastaus kommenttiin #19

Eihän nyt äänien lukumäärällä voi mitata eri vaalien ehdokkaiden suosituimmuutta, koska äänestäjien lukumäärä on kasvanut.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen Vastaus kommenttiin #19

Ja totta, suosituin ehdokas on Lyndon B. Johnson 61,05% äänisaaliillaan. Nixon on vasta kolmas. Olin järjestänyt tuon taulukon voittomarginaalin mukaan, joten siksi epähuomioissa katsoin Nixonin suosituimmaksi. Prosenttiosuuden mukaan järjestettynä myös Obama sijoittuu puolivälin tienoille, mutta ei siis lähelläkään suosituinta kuitenkaan.

Käyttäjän valpperi kuva
petteri ritala

Ei ole mitenkään ennenkuulumatonta, näin on käynyt 5 kertaa ennenkin siellä vaaleissa, mutta tietysti se on ongelma nyt kun vaalit voitti väärä ehdokas. :)

Niin ja ihan samalla lailla toimii suomen vaalijärjestelmä, ei Pohjois-karjalasta pääse tuhansilla äänillä läpi, kun taas Hesasta mennään ehkä muutamalla sadalla.

Elämä on kovaa, varsinkin häviäjälle.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Mikähän oikein estää amerikkalaisia muuttamasta presidentin vaalien valitsijamiesvaaleja sellaiseksi, että jokaisesta osavaltiosta valittaisiin äänten suhteessa valitsijamiehet?

Käyttäjän valpperi kuva
petteri ritala

Eipä sitä ole demokraatitkaan haluneett, joten kaipa ovat nyt tyytyväisiä.

Jälkiviisaus on viisauksista parhain.

Saahan siitä nyt useaksi vuodeksi pientä lohdutusta, että kun sain kerran enemmän ääniä, niin enkö ollutkin aika hyvä, mahtaako tieto lämmittää Hilarya.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Varmaan perinne on suurin este muutokselle. Yhdysvaltain perustajat ymmärsivät demokratian huonot puolet, ja siksi kehittivät edes jonkinlaisen esteen enemmistön diktatuurille. Valitsijamiehet äänten suhteessa olisi suunnilleen sama kuin persidentin valinta suoralla vaalilla, joten ehkä nykyinen järjestelmä on haluttu pitää sen takia, että se asettaa jonkinlaisen esteen enemmistön mielivallalle.

Jos huomioitaisiin pelkästään jokainen ääni, niin Kalifornia, Texas, Florida, New York, Illinois, Pennsylvania, Ohio, Georgia ja Pohjois-Carolina päättäisivät käytännössä koko maan asioista.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Mutta onhan valitsijamiesten lukumäärä osavaltioittain joka tapauksessa suhteutettu äänestäjämäärään, joten en näe tuossa eroa. Nythän mainitsemasi suurten väestömäärien osavaltiot päättävät vielä selkeämmin, kun niistä tulee iso määrä valitsijamiehiä ilman, että vähemmistöön jääneet äänestäjät olisivat mitenkään saaneet korttaan kekoon.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen Vastaus kommenttiin #16

Ei aivan, koska valitsijamiesten lukumäärää ei ole suoraan suhteutettu väkilukuun, vaan niissä on itse asiassa aika isojakin eroja. Texasissa on yli 700 000 asukasta per valitsijamies kun taas Wyomingissa on alle 200 000.

https://en.wikipedia.org/wiki/Electoral_College_(United_States)#/media/File:State_population_per_electoral_vote.png

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko

Demokraateille olisi aika raskas tappio, jos 55 valitsijamiehen californiasta republikaanit saisivat mitään. Vaikka demokraatit voittavat osavaltion selvästi, niin he tarvitsevat aina sen 55 valitsijamiestä sieltä.

Muutenkin juuri California käytännössä yksin selittää sen eron mikä Trumpilla ja Clintonilla oli popular votessa Hillaryn hyväksi.

Jore Puusa

Tulevaisuudessa presidentit ja kansanedustajat ym valitaan sen perusteella kummalla on paksummat valheet mutta paremmin piilotettuina...... Minustakin on parempi että Trump voitti koska häneen sortuu koko oikeistopopulistinen rintama maailmassa jonkun ajan kuluttua. puhumattakaan miten mielenkiintoista ja hyvää viihdettä nyt seuraa monta vuotta. Clinton olisi hoitanut asioita ilmeettömästi..miten tylsää olisi ollutkaan.
(sarkasmivaroitustrigger)

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila

Obaman presidenttikausi on yksi maailmanhistorian suurimmista valheista. Se oli katastrofaalinen epäonnistuminen. Kaikkein ensimmäinen oli Nobelin rauhanpalkinnon saaminen vain siitä syystä, etei hän ollut George W. Bush. Mitään tämä "musta presidentti, joka on puoliksi valkoinen" ei ollut tuohon mennessä saanut aikaan ainakaan rauhan hyväksi.

Tämän jälkeen Obama ei suinkaan kääntänyt edeltäjänsä tuhoisaa politiikkaa, vaan kiihdytti aivan samaa politiikkaa täysillä. Guantanamo laittomine vankeineen on edelleen auki. Siellä ovat olleet vangittuina ihmiset ilman minkäänlaista oikeudenkäyntiä vuosikausia.

Ihmisten välisen kommunikaation, niin amerikkalaisten kuin ulkomaalaistenkin, urkkiminen jatkui ja jatkuu, kiihtyvällä vauhdilla.

Massivinen drone-kampanja ilman selvyyttä maaleista kiihdytettiin huippuunsa juuri Obaman kaudella. Nämä kampanjat muistuttavat massateurastusta, jossa vihollinen on henkilö, joka asuu lähellä aiottua maalia. Näin saatiin aikaan Isiksen nousu, siis järjestön, jota Obama itse vähättelee, mutta jonka hänen oma politiikkansa sai aivan uuteen kukoistukseen. Saman voi sanoa bin Ladenin surmaamisesta: sitä juhlittiin ymmärtämättä lainkaan sen seurauksia.

"Sopimus" (yksipuolinen sopimus) Iranin kanssa antaa sekopäisille mullaheille ydinpommin. Obaman aikaansaannos.

Kiitokset tulee osoittaa Obamalle myös Euroopan maahanmuuttokriisistä, joka on hänen ja hänen edeltäjänsä politiikan seurausta, enemmän kuitenkin Obaman ja EU:n kritiikittömästi tukeneen ja instigoiman "arabikevään".

Clinton olisi jatkanut aivan samaa politiikkaa. Eiköhän jonkinlaiselle muutokselle ollut jo aikakin?

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää

Obaman kaksi kautta olivat sikäli pettymys, että häneltä odotettiin paljon enemmän. Republikaanit kyllä pistivät parhaansa mukaan kapuloita rattaisiin, mutta jotain hyvää Obama sentään sai aikaan. Nythän ovat vaarassa niin Obamacare kuin Pariisin ilmastosopimuskin, joten epäluulot Trumpia kohtaan eivät ole yllätys.

Ajatus naispuolisesta Trumpista on kieltämättä hauska. Siis seitsemänkymppisestä rääväsuisesta naisesta joka poseeraa puolialastomien miesmallien seurassa, nipistelee näiden peppuja, ronkkii munia ja pussaa väkisin. Ja saa itkupotkuraivarin jos joku naimisissa oleva komistus kieltäytyy yhdynnästä. Jotenkin epäilen että kansan syvät rivit eivät olisi kauheasti innostuneet.

Olihan tuo Hillarykin aika härski akka kun antoi miehensä uskottomuuden anteeksi juu. Kyllä tässä kaksoistandardin häivähdyksen on huomaavinaan.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Härski akka Hillary todellakin on, mutta miehensä uskottomuuden anteeksiantaminen ei mitenkään härskiä ollut, vaikkakin hieman epäilen, että hänen motiivinsa siihen ei ollut rakkaus ja hyvä tahto.

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää

Tuohan on pelkkää spekulaatiota. Sen sijaan Donaldin härskiydestä on jonkin verran todisteitakin. Ja vaikka minullakin oli kädet kyynärpäitä myöten ristissä että järki löytyy jahka se on valittu ja vaalipuheet olivat vain puheita (enpä muista ennen toivoneeni lupausten pettämistä) niin huonolta näyttää. Se tosiaan haluaa eroon Pariisin ilmastosopimuksesta.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen Vastaus kommenttiin #32

Käytämmeköhän sanaa "härski" eri merkityksissä? Se on totta, että Clinton ei julkisesti möläyttele harkitsemattomia kommentteja tai kehuskele miesten käpälöinnillä, mutta kyllä minusta valehtelu ja lahjusten ottaminen on melkoisen härskiä.

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää Vastaus kommenttiin #33

Osittain kyllä. Valehtelussa Clinton ei muuten pärjää Trumpille alkuunkaan, eikä kukaan muukaan.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen Vastaus kommenttiin #34

Minä antaisin suuremman painoarvon virassa esitetyille valheille. Niitä Clintonilla riittää, mutta Trumpilla luonnollisesti ei, koska hän ei missään valtion virassa ole vielä ollutkaan. Ehkä olen liian kyyninen, mutta vaalikampanjan yhteydessä kerrotut valheet eivät minua jaksa enää juurikaan hetkauttaa, koska niitä kertoo niin moni ja niin paljon.

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää Vastaus kommenttiin #36

Puolueeton PolitiFact-tutkimuskeskus osoitti vaalikampanjan aikana, että Clinton puhuu enemmän totta kuin amerikkalaiset poliitikot yleensä. Sen sijaan Trumpin PolitiFact nimesi viime vuonna "vuoden valehtelijaksi".

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #36

Olisi todellakin kiva joskus nähdä luettelo niistä Clintonin kuvitelluista valheista. Trump on vielä eilen ja tänäänkin väittänyt täysin pokkana esimerkiksi, että hän ei olisi koskaan kannattanut Japanin ydinaseistamista – vaikka YouTubesta asia on helppo tarkistaa.

Edes valinnan varmistuminen ei näytä tätä pelleä rauhoittavan.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen Vastaus kommenttiin #38

Artikkeliini jo pari linkkiä laitoinkin, mistä niitä Clintonin valheita löytyy, mutta tässä yksi uudestaan:

http://www.thepoliticalinsider.com/t-day-evergreen...

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää Vastaus kommenttiin #39

Clinton puhuu enemmän totta kuin amerikkalaiset poliitikot yleensä. Sen sijaan Trumpin PolitiFact nimesi viime vuonna "vuoden valehtelijaksi". Sanotaan, että rehellisyys maan perii, mutta kuinka ja koska, se on vaikeampi kysymys. Presidentin homma näköjään ainakin meni sille joka valehteli enemmän.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Ja kyllä, olisi hauska nähdä vaaleissa vastakkain miljardiomaisuuden liiketoimillaan kerännyt seitsemänkymppinen rääväsuinen nainen, joka lupaa keventää verotusta, pelastaa amerikkalaisten työpaikat ja lopettaa laittoman maahanmuuton ja seitsemänkymppinen valkoinen ammattipoliitikkomies, joka lupailee jotain ympäripyöreitä, korostaa omaa politiikantuntemustaan ja puhuu siitä, miten hienoa olisi valita presidentiksi mies.

Käyttäjän MarkkuTurpeinen kuva
Markku Turpeinen

"Obaman kaksi kautta olivat sikäli pettymys, että häneltä odotettiin paljon enemmän."
Just joo. Hänenhän piti olla Messias, jota palkittiin palmunlehvillä jo ennen virkaanastujaista. En tiedä, mitä eurooppalaiset odottivat, mutta odottivat mitä vain, ei tainnut odotukset Nobel -palinnosta huolimatta täyttyä.
Näyttäisi siltä, että eurooppalaisten odotukset nousevat pilviin, jos Yhdysvaltain presidentiksi valittaisiin mikä muu olento tahaansa kuin valkoinen heteromies.

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää

Eurooppalaisten odotuksilla ei ole ollut väliä ennenkään. Obama nousi presidentiksi kahdeksan vuotta sitten lupaamalla muutosta Bushin kauden politiikkaan. Myös Trump lupaa muutosta, mutta sen sisällöstä ei kenelläkään ole harmainta haisua.

Obaman kunnianhimoiset tavoitteet vesittyivät kongressissa republikaanien raivokkaaseen vastustukseen. Obaman suurin saavutus lienee terveydenhuollon uudistus, joka toi sosiaalivakuutuksen miljoonille ihmisille.

Ulkopolitiikassa Obama pyrki muuttamaan Yhdysvaltain roolin alueellisiin sotiin sekaantuvasta maailmanpoliisista kohti diplomatiaa ja kansainvälistä yhteistyötä. Näistä hyvistä aikeista se Nobelkin kai tuli, ehkä liian aikaisin. Roolinmuutos ei mennyt ihan putkeen. Maailmasta tuli Obaman kaudella entistä sekasortoisempi ja väkivaltaisempi. Syyrian sota uhkaa kärjistyä yhä laajemmaksi kansainväliseksi konfliktiksi, jossa Venäjä ja Yhdysvallat ovat tähän asti olleet eri puolilla. Tähän voi tulla muutos, sillä Trump löytänee uusia liittolaisia Venäjän Putinin, Turkin Erdoganin ja Unkarin Orbánin kaltaisten johtajien joukosta.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Huomaatteko, blogisti ja monet kommentoijat: kokeneesta, meritoituneesta naispoliitikosta käytätte etunimeä, mutta 'grab the pussy'-tason niljakas dollarisetä saa puhuttelun sukunimellään.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Mitenniin blogisti? Meritoitumisesta olen eri mieltä, mutta yhtä huumoria sisältäneeseen kommenttiin vastaamista lukuun ottamatta olen käyttänyt Hillary Clintonista joko koko nimeä tai sukunimeä -- aivan kuten Donald Trumpistakin.

Toimituksen poiminnat