Yksilönvapauksien ja tasa-arvon puolesta "Vapaudesta hetkellisen turvallisuuden tähden luopuva ei ansaitse kumpaakaan." - Benjamin Franklin

Vapaa markkinatalous luo hyvinvointia

Markkinatalous, ja erityisesti varmaankin vapaa markkinatalous, on noussut Puheenvuoron puheenaiheeksi Susanna Kaukisen väitettyä, että markkinat(alous) luo enemmän ongelmia kuin ratkaisee. Riippuu tietysti siitä, mitä asioita kukin kokee ongelmiksi, mutta ainakaan minun mielestäni väite ei pidä paikkaansa. Vapaa markkinatalous toki mahdollistaa omilla kyvyillään rikastumisen ja suuretkin tuloerot, mutta kokonaisuutena se tuo lisää hyvinvointia kaikille. Itse en näe suuria tuloeroja ongelmana, jos köyhinkin kansanosa elää kohtuullisen hyvin (verrattuna esimerkiksi joihinkin köyhiin Afrikan valtioihin, joissa ei vapaata markkinataloutta ole juuri lainkaan).

Tuukka Kuru kirjoittikin jo Kaukiselle erinomaisen vastineen, jossa tarkastellaan markkinataloutta lähinnä teoreettiselta puolelta. Minä päätin osallistua keskusteluun kokeellisten havaintojen kautta. Täysin vapaata markkinataloutta tosin ei taida tällä hetkellä löytyä juuri mistään päin maailmaa, mutta talouden osittaisellakin vapauttamisella on monessa maassa ollut kansalaisten elintasoa nostava vaikutus.

Varhaisimpia esimerkkejä on Etelä-Korea, joka alkoi vapauttaa markkinoitaan 1960-luvulla. Seurauksena imeväiskuolleisuus putosi 35 vuodessa lukemasta 90 kuollutta tuhatta syntynyttä kohti lukemaan 6 kuollutta tuhatta syntynyttä kohti. Perässä seurasi Intia, joka aloitti talouden vapauttamisen hitaasti 1980-luvulla. Imeväiskuolleisuus Intiassa heittelehti 1970-luvulla välillä 140/1000 - 120/1000 ja putosi talousuudistusten alettua noin 35 vuodessa lukemaan 53/1000. Samalla lukutaito yleistyi ja 109 miljoonaa ihmistä nousi köyhyysrajan yläpuolelle. Tästä aiheesta on kirjoittanut mm. Economic Timesiin ja The Times of Indiaan kirjoittava intialainen lehtimies Swaminathan Aiyar.

Yleismaailmallisestikin olot ovat parantuneet markkinatalouden vapautuessa. Vapaimmissa valtioissa on vähiten työttömyyttä ja köyhyyttä. Vapaimpaan viidennekseen kuuluvissa maissa köyhiä on Yhdistyneiden kansakuntien mukaan 15,7%, ja muualla maailmassa 29,8%. Työttömyys vapaimmassa viidenneksessä on 5,2%, joka on alle puolet siitä, mitä muualla maailmassa. Taloudellisesti vähiten vapaassa viidenneksessä, jossa on yksityisomistuksen, yritystoiminnan ja kaupan suhteen paljon rajoituksia, köyhyysprosentti on 37,4, ja työttömyysprosentti 13. [1]

Kommunismin romahdettua 1990-luvun alussa on markkinataloutta otettu käyttöön ja vapautettu monissa maissa. Mikäli markkinatalous toimisi, kuten Kaukinen väittää, olisi köyhyyden ja kurjuuden pitänyt lisääntyä 1990-luvun loppupuolella ja sen jälkeen. On kuitenkin tapahtunut päinvastoin. Vuosien 1990 ja 2004 välillä äärimmäinen köyhyys kehitysmaissa on Maailmanpankin mukaan vähentynyt 29%:sta 18%:iin [2]. Slummeissa asuvien osuus on samana aikana vähentynyt 47%:sta 37%:iin. [3]

Sodatkin ovat vähentyneet. University of British Columbian Human Security Centren mukaan sotilaallisten konfliktien, joihin osallistuu vähintään yhden valtion joukkoja, määrä on vuodesta 1990 vuoteen 2005 vähentynyt 50:stä 31:een. Vuonna 1990 maailmassa oli käynnissä yhdeksän kansanmurhaa. Vuonna 2005 niitä oli vain yksi, Darfurin verilöyly. Vuodesta 1990 vuoteen 2007 demokraattisten maiden määrä on noussut 76:sta 121:een. Vuonna 1990 oli enemmän sellaisia maita, jotka Freedom House luokitteli "ei vapaiksi" kuin "vapaiksi". Vuonna 2007 "vapaiksi" luokiteltuja oli kaksi kertaa enemmän kuin "ei vapaiksi" luokiteltuja. [4]

Valtaosa käytännön todisteista näyttäisi osoittavan, että vapaa markkinatalous parantaa kaikkien -- myös heikompiosaisten -- elintasoa. Tai, jos asian haluaa ajatella toisin päin, vapaan markkinatalouden puuttuminen näyttäisi huonontavan nimenomaan heikompiosaisten asemaa.

Lähteet:

  • [1] James Gwartney and Robert Lawson, Economic Freedom of the World 2005 (Vancouver: Fraser Institute, 2005).
  • [2] Shaohua Chen and Martin Ravallion, "Absolute poverty measures for the developing world, 1981–2004,” World Bank, March 2007. These figures might have to be revised down after the World Bank’s recent change in measures of purchasing power of different currencies.
  • [3] United Nations, The Millennium Development Goals Report 2007, p. 26.
  • [4] Johan Norberg, "The Klein Doctrine: The Rise of Disaster Polemics", Cato Institute Briefing Paper # 102 (suomennos täällä)

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (32 kommenttia)

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Kiinahan on esimerkki sinänsä, joskin sen järjestelmä kallistuu enmmän fascismiin päin, säädelläänhän toisaalta markkinataloutta joka maassa. Lähimpänä laissez-faire -kapitalismia taitaa nykyään olla Venäjä.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Kiinassa on myös aikaansaatu talouskasvua ja elintason nousua talousuudistuksilla, mutta sen nykytila on vieläkin niin karmea, että en yksinkertaisesti pystynyt sisällyttämään sitä vapautta puolustavien esimerkkien joukkoon.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Nähtäväksi jää, tuleeko Kiinan fascismin kaltainen järjestelmä edelleen menestymään. Jos niin käy, tulevaisuus maailmassa voi kuulua liberalismin asemesta fascismille (vrt. Starship Troopers). Jos talous pyörii hyvin, en usko keskivertoihmisen juuri välittävän poliittisesta vapaudesta (panem et circenses).
Toimiko muuten Mussolinin talousjärjestelmä?

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari Vastaus kommenttiin #5

On erikoista, että "Kiinan fascismin kaltainen järjestelmä" on Kiinan kommunistisen puolueen ohjauksessa, sen kehittämää ja tukemaa.

Käyttäjän OlliTuovinen kuva
Olli Tuovinen

"Lähimpänä laissez-faire -kapitalismia taitaa nykyään olla Venäjä."

Perusteluja? Venäjä on taloudelliselta vapaudeltaan siellä sijan 144 hujakoilla.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_valtioista_t...

Siellä valtio mm. omistaa valtaosan suuryrityksistä.

Anna-Leena Nieminen

Niinpä, venäjä ei todellakaan ole vapaa markkinatalous. Putinin tyyli kertoo jo suurimmaksi osaksi siitä...

http://liberalismi.net/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4#Putin...

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Vapaa talous selvästi luo vaurautta kaikille. Toisaalta käytännössä suurin hyvinvointi on näköjään onnistuttu luomaan valtioissa, joissa poliittinen järjestelmä ja esim ay-liike ovat kiihdyttäneet taloudellisen hyvän valumista alaspäin yhteiskunnassa.

Nyt politiikka ja ay ovat menneet tai ainakin menossa liian pitkälle. Kun lisähyvästä yritetään ulosmitata liikaa, koko rakennelma romahtaa. Ja saavutetuista eduista pitäisi pystyä myös rokottamaan esimerkiksi nykyisessä lamassa. Tätä keskustelua on kuitenkin parempi käydä ratakiskonpätkän kuin ay-jäärän kanssa.

Susanna Kaukinen

Ei se noin mene. Kompromissivaltion rahoituspohja on romahtanut silmittömän kansainvälisen veroparasiittitoiminnan seurauksena, johon on vielä vastattu vain leikkaamalla rikkaimpien veroja ja purkamalla protektionismia, joka on vaikeuttanut työn siirtämistä sinne, jossa työväen oloja poljetaan eniten.

Jos kaikissa tuotteissa olisi vaikkapa lapsityölisä 250% rajalla, alkaisi paikallinen toiminta kannattaa hyvin nopeasti.

Ei saa sotkea asiota tällä tavalla. Uusliberalismi on ideologia, joka on ongelmien taustalla.

Käyttäjän HenriErti kuva
Henri Erti

Ranskalainen taloustieteilijä Thomas Piketty julkaisi varsin vallankumouksellisen kirjan "Capital in the 21st Century", jossa hän tuo esille kapitalismin synnynnäiset ja luonnolliset epätasapainot. Vahvan kansantaloustieteellisen historian kautta Piketty ampuu ilmoille rohkeita argumentteja, jotka ovat kyseenalaistaneet kiveen hakattuja kansantaloustieteellisiä premissejä. Tämän lisäksi Pikettyn päätelmät avaavat uusia keskusteluita, jotka ovat olleet koskemattomia nykypäivän akateemisessa maailmassa. Oli miten oli, vaikka Pikettyn teorioiden julkaisuaika on suosiollinen ottaen huomioon kapitalismin vastaisen ilmapiirin, hänen ideologinen hyökkäys varallisuutta ja täten vapaata markkinataloutta kohtaan heikentää kirjan uskottavuutta. Näin hänen vakuuttava työnsä on enemmänkin ideologinen ja poliittinen purkaus, joka monessa mielessä muistuttaa erittäin paljon Marxin "Das Kapital" teosta.

http://henrierti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/170925-c...

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

"Oli miten oli, vaikka Pikettyn teorioiden julkaisuaika on suosiollinen ottaen huomioon kapitalismin vastaisen ilmapiirin, hänen ideologinen hyökkäys varallisuutta ja täten vapaata markkinataloutta kohtaan heikentää kirjan uskottavuutta."

Mikä tämä argumentti on?

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #12

Koitahan nyt käyttää sitä objektiivisuuttasi ja mieti. Jos joku kirja kriittisesti tarkastelee jonkin ideologian toimintaa/saavutuksia,niin sen kirjan uskottavuus vähenee,jos se tarkasteleekin teidän suosimaa ideologiaa. Harmi ettette kykene itse tarkastelemaan ideologiaanne kriittisesti,koska teiltäkin lähtisi varmaan toistenne silmissä uskottavuus.

Aika fantsua,eiks je?

Susanna Kaukinen

Pikettyn teos on täysin solidi. Ongelma on vaan siinä, että markkinafundis on markkinafundis. Kun on uskonto, niin eihän siitä eroon pääse, ellei pääse johonkin jehovan todistajien tukiryhmään.

Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen

Kun verrataan esim. Afrikkaa ja Länsimaita tai vain maiden kehitystä pitkällä ajanjaksolla on suurin hyvinvointiin, lastenkuolleisuuteen, tekniseen kehitykseen ym. vaikuttanut innovaatio naisten kouluttaminen. Markkinatalous (jota ei siis ole nyt olemassakaan) eli siis kapitalismi on vain osa vapaaseen demokratiaan pyrkivän yhteisön kehitystä eikä liity suoranaisesti näihin suuriin innovaatioihin. Markkinamekanismit toimivat hyvin ns. "torimarkkinoina" kun ihmisien perustarpeet kuten ruoka on varmistettu säännellyillä järjestelmillä. Toimivan ja tehokkaan yhteisön perusta (infra, koulutus...) ei muodostu markkinamekanismeilla vaan yhteisön päätöksellä ja ohjauksessa.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Markkinatalouden sisällään pitämä hintajärjestelmä, jossa kaikki portaat hyötyvät jakelusta - tuottaja, tukkuporras, vähittäiskauppa, kuluttaja, rahdinkuljettaja y.m. - on yksinkertaisesti ainoa mekanismi, jolla voidaan varmistaa, että loppukäyttäjän haluamia hyödykkeitä on suurin piirtein aina saatavilla silloin, kun niitä tarvitsee. Yhtäkään viranomaista ei tarvita huolehtimaan siitä, että lähikaupassa on aamulla maitoa, jos se omasta jääkaapista sattuu olemaan loppu.

Useimmat suunnitelmatalouden peräänkuuluttajat mieltävät talouden tietyssä mielessä suurteollisuuden näkövinkkelistä; suunnitellaan kuinka monta tonnia sellua tuotetaan seuraavana vuonna, kuinka monta autoa valmistetaan j.n.e.

Tällaisen hyvin suppean talouden alueen kohdalla suunnitelmatalous voi osittain toimiakin, jos virkamiehet ovat todella fiksuja ja valveutuneita. Mutta siinäkin kohdassa pointti on se, että suuryhtiöiden johto suunnittelee investoinnit ja tuotannon joka tapauksessa vastaavalla tavalla pitkäjännitteisesti ja todennäköisesti omaten ylivertaisen tuntuman odotettuun kysyntätasoon.

Kuka sen sijaan pystyy suunnittelemaan niiden mijoonien tarvittavien nippeleiden tuotannon ja jakelun siten, että rautakaupasta löytyy verhonpidikkeitä silloin kun niitä tarvitsee, ruokakaupasta pestokastiketta, vaatekaupasta 38,5 numeron sandaaleja, taloustarvikeosastolta valkosipulin puristimia, ...

Tällaisissa asioissa suunnitelmatalous on tähän mennessä kaikkialla epäonnistunut täydellisesti ja on tuomittu epäonnistumaaan jatkossakin.
Niin kauan kuin tuottaja tai kauppa pystyy tekemään voittoa jollain tuotetulla hyödykkeeellä, se on osoitus siitä, että yhteiskunta hyväksyy kansantalouden resurssien kohdentamisen osaltaan kyseisten hyödykkeiden tuottamiseen. Siinä vaiheessa kun niillä ei enää voi saada voittoa, niiden tuottaminen lakkaa ja resurssit vapautuvat muuhun. Tämä on se "näkymatön käsi", joka tehokkaasti kaitsee kansantalouden resurssien allokointia maksimaalisen optimaalisesti.

Susanna Kaukinen

Ei n.s. vetopohjainen priorisointi välttämättä vaadi markkinoita ollenkaan. Tuo on kangastus.

Toinen asia: korporaatiot käyttää suunnitelmataloutta sisäisesti.

Kolmas asia: mä näin taannoin jonku videon, missä joku brittiproffa sitä selitti, että nykyisellä tietokoneteholla suunnitelmatalous toimisi ihan hyvin. En silti välttämättä haluaisi sellaista nähdä keskussuunniteltuna, vaan kyllä siinä pitää olla tuo vetoaspekti priorisoinnissa, mistä itseasiassa puhut, etkä markkinoista sinänsä.

Ellet sitten tarkoita jonkinlaista valuutankaltaista systeemiä automaattisesti markkinana, jota sen ei tarvitse olla. Olennaistahan ei ole kilpailu välttämättä yksittäistuotteiden kanssa, vaan se, että on joku niukkuus, jolla ihmiset tekevät valintansa.

Siitä ei tietenkään tule mitään, että kaikkea jaetaan rajatta ilmaiseksi.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Kai olet silti huomannut kuinka pieni osa puheenvuorolaisista osallistuu näihin keskusteluihin? Koitan esittää ettei se nyt ihan puheenaiheeksi ole vielä noussut sen enempiä..

Susanna Kaukinen

Jengi vaan tuskailee kun markkinoiden vastainen sentimentti nousee taas. Juttelin tästä yhden britti anarkokapitalistin kanssa ja ne on siitä perin huolissaan. Koettavat torjuntaa tässä tehdä.

Näet monille markkina on uskonkappale, myyttinen Excaliburgin miekka, joka vapautti ihmiset pimeydestä. Tosiasiassa se on paiskaamassa ihmiset sinne takaisin. Markkinoista oli oma hyötynsä eräässä kehityskaaren vaiheessa (erityisesti parempien vaihtoehtojen puutteessa), mutta globaalissa maailmassa siitä nyt vaan on aivan liikaa haittaa.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Tämänhetkisen suosituimmat puheenvuorot -listan perusteella tämä(kin) aihe on jäänyt homoliittokeskustelun jalkoihin. Tämä kertoo mielestäni siitä, että meillä Suomessa ovat asiat ainakin toistaiseksi erittäin hyvin.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

En käy kiistämään. Sehän ei tietystikkään pidä estellä keskustelua jostakin paremmasta.

Olavi Mansikka

onhan vapaassa markkinataloudessa ongelmia en sano mutta omasta mielestä paras järjestelmä minkä tiedän. Kaukisesta nyt kannata välittää. Teini jok purkaa pahaa oloaan. eipä sillä ole mitään muuta tarjottavaksikaan. ei ainakaan sellaista jonka logiikasta sais edes joten kiinni...

Susanna Kaukinen

Höpötystä. Marinelada, Mondragon. Googleta tai youtubeta.

Olavi Mansikka

onhan se sussu jo herännyt. meni eilen loppullinenkin uskottavuus susta. väärää tietoa kun aloit levittämään. ja eihän sulle kelvannut että kunta tai valtio maksaa kulut vanhustehoidossa. eikä sekään että itse maksavat... Mitä niille vanhuksille pitäs tehdä? piikki pyllyyn ja henki pois?

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Intia on näköjään menossa vaihteeksi alas päin. Nykykehitys siellä on huonoa, mutta ei se poista viittaamiani historiallisia tilastoja, jotka osoittavat vapaan markkinatalouden parantavan elintasoa. Linkittämässäsi artikkelissa haastateltu aktivisti Gladson Dungdung tiivistää asian hyvin:

"I think the Maoists are part of the problem, not the solution."

Susanna Kaukinen

Afrikan valtioiden tilanne johtuu imperialismista, joka nimenomaisesti pönkittää sen diktaattoreja. Ulkomainen iso raha pitää pystyssä terrorihallitsijoita, jotka estävät kaikenlaisen kehityksen.

Kapitalismia ei voi ymmärtää ilman imperialismin mekanismien ymmärtämistä - itseasiassa kapitalismista voi saada paikallisesti liian ruusuisen kuvan, kun sen pahimmat seuraukset ovat toisella puolella maailmaa.

Se, että kapitalismi on toiminut kohtuudella Suomessa sodanjälkeisinä vuosikymmeninä ei seuraa, että se olisi ollut globaalisti hyvä järjestelmä. Päinvastoin, Suomen hyvinvointi on pohjautunut siihen, että Suomi on kapitalismin n.s. keskuksessa eikä sen periferiassa, joka maksaa viulut koko systeemistä.

Osittain pelikenttä tosin on keikahtamassa, kun uusliberalistinen politiikka on monilta osin siirtämässä Suomeakin riistettävien joukkoon.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Toivon, että tässä keskustelussa käsiteltäisiin vain vapaata markkinataloutta, eikä kapitalismia, koska sen merkitys tuntuu olevan tulkinnanvarainen ja ainakin meillä on aivan eri käsitys siitä, mitä kapitalismi tarkoittaa. Vapaan markkinatalouden merkityksestä sen sijaan lienemme enemmän yhtä mieltä. Voinet hyväksyä sen, että jos jossain päin maailmaa on terrorihallitsija ja jotkut muut tukevat hänen hallintoaan, niin sen paremmin terrorihallinto kuin sen tukijatkaan eivät ole vapaan markkinatalouden asialla.

Käyttäjän TimoSotikoff kuva
Timo Sotikoff

Vapaa markkinatalous voi ohjata hyödykkeiden ja resurssien jakoa ja toimia yhteisöjen kehitystä edistäen mahdollisimman paikallisissa kokonaisuuksissa. Pääomien kerääminen yksityiseen hallintaan on puhtaammin kapitalismia, tätä tapahtuu niin valtio- kuin korporaatiotasoilla. Myös poliittinen valta on pääomaa, ja nyky-kapitalismissahan juuri poliittinen ja taloudellinen valta kietoutuvat yhteen, alkavat monessa määrin olla yhtä ja samaa. Toinen pönkittää toistaan. Kapitalismi edustaa puhtaasti yksityisen rikastumisen periaatetta,se ei piittaa muusta. Vapaa markkinatalous voi hyvin ja avoimesti toteutettuna edustaa pikemminkin yhteistä hyvää, loppujen lopuksi. Ilman yhteisöjähän ei meitä yksilöitäkään ole. Tämä vaatii kuitenkin paluuta vahvaan paikallisuuteen ja kansallistasoille, olennaisuuksien äärelle.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen Vastaus kommenttiin #30

Jep. Jos kapitalismi määritellään, kuten sinä määrittelet, niin minä en kannata kapitalismia.

Susanna Kaukinen

German infant mortality 1960-1980:

"He concludes that East Germany had an infant mortality rate of 18.5 in 1970, lower than West Germany's rate of 23.4; East Germany's infant mortality rate dropped to 12.1 in 1980, comparable to West Germany's rate of 12.7. This is an unexpected finding, as East Germany has the lower standard of living; it may reflect East Germany's achievement of considerable social equity, a goal of relatively higher priority in East Germany than in West Germany."

<= http://www.popline.org/node/352700

...

Lapsikuolleisuuden kehitys 1950/1955 - 2005/2010:

Suomi
34.22 25.87 19.44 14.98 11.94 8.69 6.44 5.93 5.07 3.86 3.28 2.81

Kuuba:
80.62 69.86 59.40 49.65 38.47 22.34 17.38 15.86 15.30 9.58 6.14 5.13

Neuvostoliitto (Venäjä)
97.45 57.19 39.73 31.54 27.66 29.50 25.94 23.65 21.96 21.20 17.07 11.31

Venezuela
106.69 89.00 72.82 59.52 48.68 39.35 33.60 26.89 23.14 20.70 18.86 17.00

Pohjois-Korea
90.50 75.90 66.90 56.30 44.10 35.20 29.90 26.10 24.31 54.92 28.47 27.39

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Kuuban ja entisen Itä-Saksan pienet lapsikuolleisuusluvut ovat ehkä totta, mutta ne on aikaansaatu kovalla hinnalla. Itä-Saksasta paettiin henkensä uhalla ja Kuubassa on tänäkin päivänä poliittisia vankeja, sananvapaus on olematonta, ja Internetin käyttöä rajoitetaan.

Susanna Kaukinen

Kirjoitin selventävän blogin aiheesta.

Kehitys ei ole kapitalismia
=> http://susannakaukinen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1...

Kiitos, että motivoit sen! :-) <3

Toimituksen poiminnat